Emännän juorut
Blogi emännän ja farmin touhuista
Kesä on lähtenyt kiireisesti ja mukavasti lämmeten käyntiin. Eläimet ovat päässeet jo nauttimaan kauniista kesäilmoista, auringossakin on jo paistateltu ja kanalan ovi aukesi kokonaan 1.6, kun kanojen vapaana ulkonapito kielto päättyi (muuttolintujen kuljettaman lintuinfluenssan varotoimenpide/Evira). Emme ole rakentaneet pihalle katettua ulkoaitausta kanoille, sillä kanat hengaavat yleensä pihapiirissä missä viihtyvät. Tästä syystä avaamme ovet vasta kesäkuun alussa. Häkkiovi erottaa sitä ennen kanat pihamaalta vaikka kevätilmaa pääsee jo katselemaan ja haistelemaan. Kaikki eläimet tuntuvat nauttivan silminnähden lämpenevistä keleistä, kuivuudesta ja auringosta sekä vehreästä kasvustosta (tietenkin!). Kevättalvella talliin syntynyt "salalapsi" Lumikki on jo varttunut reippaaksi nuoreksi mieheksi. Eläinsuojasta meille muuttanut Anneli-vuohi kantoi mahassaan meille tämän salamatkustajan ja kuten arvata saattaa, meillähän tuo on edelleen. :)) Lumikki tosin joutui kastroitavaksi sillä enempää vuohia emme valitettavasti voi tällä hetkellä ottaa, perhesuhteet ovat luonnolliset liian läheiset ja vuohet alkavat astua aika nuorina jo (3kk:n iässä), joten aikaa mietintään ei ollut kovin kauaa. Näin ollen meillä asuu nyt ei poika nimeltä Päivi, mutta poika nimeltä Lumikki. Lumikki viihtyisi edelleen kovasti sylissä, mutta hän on kasvanut jo aika paljon, joten syliin hyppääminen saattaa yllättää niin suuret kuin pienetkin Livefarmin kävijät. "Laumamme" vaeltaa edelleen yhdessä, eli yhteisasuminen on sopinut kaikille mainiosti ilman hankaluuksia. Ainoan jännitysmomentin ovatkin tarjoilleet (yllätys,yllätys...) vuohet, joista Anneli ja Lumikki tuntuvat viihtyvän aina paremmin aidan toisella puolella jossa ruoho on vihreämpää. Eikä se edes ole vaan tämänkin olen omin silmin todistanut kun vuohi "karkaa" aidan toiselle puolelle syömään aidan tältä puolelta... Öö, eli miksi? No kait koska se voi. :) Onneksi kellään ei tunnu olevan halua karata minnekään pois täältä vaan pahimmassa tapauksessa vain naapuri kertoo vuohen seisovan tien vieressä tervehtien iloisesti ohi ajavaa (kuitenkin meidän pihan puolella). Yhtenä päivänä Anneli oli kuitenkin päättänyt käydä maistelemassa kaikki ruukkukasvini meidän pihapiiristä, joten tarkkailen tilannetta ja ryhdyn toimenpiteisiin jos oman tai naapurin sietokyky joutuu koetukselle liiaksi. Silloin vuohille olisi tehtävä erillinen tiheämmin aidattu alue, joka ei luonnollisestikaan voi olla yhtä suuri kuin tällä hetkellä kaikilla on käytössään, mutta pitäisi varmuudella vuohet rajatulla alueella. Lampaat ja hevoset eivät tunne tarvetta häipyillä maistelemaan aidan ulkopuolelle. Onneksi meillä onkin sähkölankoja kunnioittavat hevoset. Olisi harmaita hiuksia kovasti aiheuttavaa jos saisi pelätä niiden rynnivän aidoista läpi. Niillä kun massaa ja hyppykorkeutta riittää jo paljon pitemmälle. Itse asiassa yhtenä aamupäivänä sain konkreettisen todisteen hevosten rauhallisuudesta, kun menin talliin hakemaan jotain. Fiorella seisoi minua vastassa avoimen oven edessä talliboxin puolella. Kävelin hajamielissäni ohi, kunnes aivoni lähettivät jotakin epäyhtälösanomaa ja tajusin unohtaneeni sulkea talliboxin oven. Joku vuohi tai lammas oli sitten varmaankin pukannut sen vahingossa auki ja Fiorella yritti ilmoittaa minulle, että voisinko nyt sulkea oven kuten kuuluu, jottei ala pihalle valumaan sinne kuulumatonta porukkaa? Ihmettelin miksei hän ole lähtenyt ovesta pihalle menemään, mutta näytti vain olevan tuohtunut siitä että olin niin epähuomiossa unohtanut sulkea oven oikein.Tyytyväisenä lähti pihattotarhaan kun olin sulkenut oven. Emäntä täällä eläintenhoidon ohessa edelleen pyörittää kosmetiikan verkkokauppaa ja käy meikkikeikoilla pääsääntöisesti viikonloppuisin. Isännällä riittää hommaa ProLocaliksen ja Helsinki Farmers`Market konseptin parissa, lapset käyvät tarhassa ja elämä jatkaa menoaan omalla painollaan. On täällä tehty jo haastatteluakin radioon ja tipujuttua lehteen, tarharyhmiä on vieraillut ja kanatkin pääsevät elokuvaan kesällä "näyttelemään", mutta niistä sitten taas lisää myöhemmin...
0 Comments
|